Kasvustot huutavat vettä

05.06.2018

Poikkeuksellisen lämmin ja sateeton toukokuu on saanut pelto- ja puutarhakasvit kärsimään kuivuudesta lähes koko maassa. Kevätviljojen orastuminen on ollut tavanomaista heikompaa useimmilla alueilla. Kuivan ja lämpimän sään arvioidaan pienentäneen kevätviljojen sato-odotuksia viidenneksen keskimääräisestä. 

Tilanne on huolestuttava, sillä sateita ei ole sääennusteiden mukaan odotettavissa kuivuudesta kärsiville alueille ennen juhannusta. Kuivuuden haittoja on yritetty torjua jyräämällä erityisesti viimeisiä kylvöksiä, mutta muuten keinot kuivuuden torjumiseksi ovat olleet peltokasveilla vähäiset. Puutarha- ja perunaviljelmillä kuivuutta on torjuttu sadetuksin, mutta myös näillä viljelmillä arvioidaan kuivuuden jo verottaneen satoa.  

Lämpimän sään ansiosta viljelykasvien kehitys on Etelä-Suomessa reilun viikon edellä tavanomaisesta ja maan pohjoisosissa vajaan viikon. 

Nurmet kärsivät kuivuudesta

Uudet nurmet ja laitumet ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta lähes koko maassa, ja niiden kasvu arvioidaan vain välttäväksi. Etelä-Suomessa myös vanhat nurmet ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta, mutta maan keski- ja pohjoisosissa kasvu on vielä normaalia. 

Säilörehun korjuu alkoi viime viikon lopulla Etelä-Suomessa ja maan keskiosissakin korjuu on alkamassa viikon kuluessa. Lapissa säilörehun korjuun odotetaan alkavan juhannusviikolla. Säilörehusadon arvioidaan jäävän määrältään ja laadultaan tavanomaista heikommaksi maan etelä- ja keskiosissa. Maan pohjoisosissa säilörehusato arvioidaan määrältään ja laadultaan normaaliksi. Laidunkausi alkoi suuressa osassa maata toukokuun puolivälissä. Pohjanmaan rannikkoalueen kuivuudesta kärsiville laitumille karja voitiin päästää vasta viikko sitten. 

Ensimmäisiä kuivaheinäkasvustoja päästäneen korjaamaan juhannusviikolla Etelä- ja Keski-Suomessa. Maan pohjoisosissa heinätöihin arvioidaan päästävän juhannuksen jälkeen, Lapissa heinäkuun alkupuolella. Kuivaheinän satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Nurmien rikkakasvitilanne on tavanomainen koko maassa, ja painottunut erityisesti voikukan torjuntaan.  

Kevätviljojen orastuminen heikkoa 

Kevätviljojen kylvöt on saatu päätökseen lähes koko maassa. Lapissa kevätviljojen kylvöjen arvioidaan jatkuvan vielä kesäkuun lopulle. Kevätviljat ovat orastuneet huonosti Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Satakunnassa kuivuudesta johtuen. Muuallakin kevätviljojen orastuminen arvioidaan vain välttäväksi tai tyydyttäväksi. Kuivuuden takia rikkakasvit eivät ole vielä itäneet kevätviljapelloilla. Kasvitauteja ja tuholaisia on esiintynyt vain vähän tai ei ollenkaan useimmilla alueilla.

Kuivuus on alkanut koetella myös syysviljakasvustoja, joiden kasvu arvioidaan enää välttäväksi lähes koko maassa. Syysvehnän kasvu arvioidaan tyydyttäväksi ainoastaan Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella ja rukiin Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Syysvehnä on vielä korrenkasvuvaiheessa. Ruis on tähkällä Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, ja kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla eteläisimmässä Suomessa aloittanut myös jo kukintansa. Pohjois-Karjalassa ruis on vasta korrenkasvuvaiheessa. Rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntatarve on ollut vähäinen. 

Monivuotisista peltokasveista parhaiten kevään kuivuudesta on selvinnyt kumina, jonka kasvu on tyydyttävää suuressa osassa maata. Tavanomaista heikompia kasvustoja on Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa sekä paikoitellen Pohjois-Savossa. Kasvustoista on jouduttu torjumaan yleisesti kuminakoita. 

Kevätrypsin kylvöt saatiin päätökseen useimmilla alueilla toukokuun loppupuolella. Ainoastaan Varsinais-Suomen alueilla rypsin kylvöjen arvioidaan jatkuvan vielä tämän viikon. Rypsi ja rapsi on taimettunut tavanomaista heikommin useimmilla alueilla. Tyydyttävästi taimettuneita rypsikasvustoja on ainoastaan Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Rapsi on taimettunut tyydyttävästi Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Kevätöljykasveilla ei ole esiintynyt erityisiä kasvinsuojeluongelmia toistaiseksi. Paikoitellen on jouduttu torjumaan kirppoja.   

Kesäperunakasvustot ovat taimettuneet Pohjois-Pohjanmaata myöten. Perunakasvustot arvioidaan eteläisimmässä Suomessa kasvultaan välttäviksi, mutta useimmilla alueilla kasvu on vielä tyydyttävää. 

Kotimaista varhaisperunaa jo saatavissa

Avomaan varhaisperunoiden nostot aloitettiin viime viikolla Lounais-Suomessa. Muualla Etelä-Suomessa varhaisperunaa päästään korjaamaan tällä viikolla ja pohjoisimmillakin varhaisperunan tuotantoalueilla ennen juhannusta. Sadon arvioidaan jäävän hieman keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa kasvustojen kärsiessä kuivuudesta kastelusta huolimatta, mutta pohjoisempana sato arvioidaan tyydyttäväksi. 

Poikkeuksellisen lämmin sää on jouduttanut varhaisvihannesten valmistumista, mutta myös aiheuttanut viljelijöille paljon lisätyötä. Kastelulaitteet on jouduttu pitämään käynnissä täysillä ja kasvustojen päältä on kuumimpina päivinä täytynyt poistaa harsot. Hetkittäin on ollut kylmiäkin öitä, jolloin harsot taas ovat olleet tarpeen. Lämpöaalto on saanut myös tuholaiset liikkeelle.

Liika kuumuus ei ole hyväksi avomaan vihanneksille, jotka kasvavat parhaiten viileämmässä, pilvipoutaisessa säässä. Erityisen arkoja kuumuudelle ja auringon paahteelle ovat kukka- ja parsakaalit sekä avomaan salaatit, joiden rakenne jää kuumuudessa löysäksi, ja lehtiin voi tulla reunapoltetta.

Ensimmäiset kiinankaalit ja varhaiskaalit päästiin korjaamaan avomaalta viime viikolla, noin viikko etuajassa tavanomaiseen verrattuna, vaikka aloittamaan päästiin huhtikuussa viikon verran tavanomaista myöhemmin. Rapean keräsalaatin satokausi on pian alkamassa. Juhannusta kohden varhaisvihannesten satomäärät kasvavat.  

Myöhäisten parsa- ja kukkakaalien sekä salaattien istutukset jatkuvat kesäkuun ajan sadonajoitusten mukaisesti. Vihanneskasvustojen kasvuun lähtöä on jouduttu varmistamaan sadetuksin. Kastelusta huolimatta erityisesti myöhäisimpien porkkakasvustojen taimettuminen on ollut epätasaista. Tuholaisten, kuten kaalikärpäsen ja porkkanakempin tarkkailu ja torjunta on nyt ajankohtaista vihannesviljelmillä. 

Mansikan pääsato kaksi viikkoa etuajassa 

Ensimmäisiä avomaan mansikoita on päästy poimimaan Lounais-Suomen suotuisimmilla viljelyalueilla. Muualla Etelä-Suomessa harsolla suojatuissa mansikkakasvustoissa satokausi on alkamassa viikon kuluessa. Varsinaisen pääsatokauden odotetaan alkavan juhannuksen maissa kaksi viikkoa totuttua aikaisemmin. Tänä keväänä mansikkakasvustojen kukinta on ollut hyvin samanaikaista eri puolilla maata, mistä johtuen mansikan pääsatokausi on jäämässä tavanomaista lyhyemmäksi. Talven mansikat kannattaakin varautua hankkimaan ajoissa. Satoa valmistuu pienempiä määriä vielä elokuun ajan keväällä istutetuista satotaimista avomaalta ja tunneleista. 

Mansikoiden kokonaissadon arvioidaan jäävän keskimääräiseksi tai hieman keskimääräistä pienemmäksi. Satonäkymiä heikentää mansikkakasvustojen talvivauriot vähälumisilla alueilla sekä viime syksyn märkyyden jäljiltä heikossa kunnossa olleet kasvustot, jotka ovat kärsineet kevään kuivuudesta. Toukokuun lämmössä ja kuivuudessa lehdistön kasvu ei ole ehtinyt kaikin paikoin kukkavanojen muodostumisen tahtiin, minkä arvioidaan pienentävän marjakokoa ja sitä myötä myös kokonaissatoa. Mansikkakasvustoja on jouduttu kastelemaan ahkerasti koko toukokuun ajan kasvuun lähdön ja sadon varmistamiseksi. Tuholaisten ja kasvitautien tarkkailu on ajankohtaista myös mansikkaviljelmillä. Mansikan härmän tartuntariski on korkea lämpimässä ja kuivassa. 

Herukoiden kukinta on päättynyt Pohjois-Suomea myöten. Herukat kukkivat runsaasti, mutta pölyttymistä ei voida vielä täysin arvioida. Pölyttäjiä oli välillä hyvin liikkeellä, mutta kukinta-ajalle osui myös hiljaisia päiviä. Herukkakasvustoissa on havaittu paikoitellen runsaasti herukkalasisiiven toukan vioittamia versoja. Vadelma on ehtinyt raakilevaiheeseen tunneleissa, mutta avomaalla kukinta on vasta alkuvaiheessa. 

Omenoiden kukinta on päättynyt. Omenoiden pölyttyminen arvioidaan tyydyttäväksi. Tuholaistarkkailu on ajankohtaista omenaviljelmillä. Tarkkailtavana ovat perhostoukkiin, omena- ja luumuleikkurit, luteet, kempit ja pikkuhedelmä- ja omenakääriäiset. Myös pihlajanmarjakoin lento on alkamassa. Pihlaja kukkii paikoin runsaasti. Pihlajanmarjakoin torjuntatarvetta onkin tarkkailtava pyydyksien avulla.

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490

Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteet julkaisemme tiistaisin 26.6. heinäkuu taukoa, 7.8., 21.8. ja 19.9. 

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista

 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.