Kasvutilannekatsaus 27.6.2017: Kasvustot kaipaavat säiden lämpenemistä

Kylmä sää on hidastanut viljelykasvien kasvua. Kasvukauden arvioidaan olevan 10-14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Aikaisimmillakin kylvöksillä kasvu on viikon jäljessä. Kasvustot tarvitsevat nyt jo kipeästi lämpöä, muuten on riskinä sadonkorjuukauden venyminen pitkälle syksyyn, mikä taas lisää sadon laatuongelmia ja vähentää syyskylvöisten kasvien kylvömahdollisuuksia. 
 

Säilörehusato jää tavanomaista pienemmäksi

 
Eteläisimmässä Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Etelä-Pohjanmaalla säilörehun korjuu on jo kääntynyt lopuilleen, mutta muualla korjuu jatkuu. Säilörehun korjuu on edennyt pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 90 %.  Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa sadosta on korjattu noin puolet. Maan pohjoisosissa säilörehun korjuuta ei ole vielä päästy aloittamaan. 
 
Säilörehun ensimmäinen sato on jäämässä määrältään tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata viileydestä johtuen. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi lukuun ottamatta Keski-Suomea, Pohjanmaan rannikkoaluetta ja Etelä-Pohjanmaata, jossa laatu arvioidaan välttäväksi. 
 
Kuivaheinän korjuu on alkamassa viikon kuluessa suurimmassa osassa maata. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuuseen päästäneen vasta kahden viikon kuluttua. Kuivaheinän sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat vielä olemassa. 
 
Rikkakasvien torjunta nurmista on onnistunut suurimmassa osassa maata hyvin. Talvivaurioista johtuen Pohjois-Savossa nurmia jouduttiin kylvämään uusiksi tavanomaista enemmän. 
 

Syysviljat aloittamassa kukintaansa

 
Ruis on aloittanut kukintansa Etelä-Suomessa. Pohjanmaalla ruiskasvustot ovat tähkällä. Myös syysvehnä on tulossa tähkälle Etelä-Suomessa. Pohjoisempana syysvehnäkasvustot ovat vielä lippulehtivaiheessa.  Syysviljakasvustojen kunto on vaihteleva. Ruiskasvustojen kunto on hyvä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta tavanomaista heikompi Uudenmaan rannikkoalueella, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Syysvehnäkasvustot ovat tavanomaista heikompia suuressa osassa maata. Ainoastaan Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla syysvehnäkasvustot ovat tyydyttäviä. Syysviljojen satonäkymät arvioidaan kuitenkin tyydyttäviksi suurimmassa osassa maata.  Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin syysviljoilla.  
 
Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljakasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä-Pohjanmaata myöten, kun taas viimeisimpänä kylvetyt kevätviljat ovat vasta orastuneet tai aloittaneet pensomisen. Pohjois-Suomessa suurin osa kevätviljoista on vasta orastunut. Kevätviljakasvustot ovat kasvultaan ja kehitykseltään vaihtelevia. Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kevätviljakasvustojen kunto on hyvä. Etelä-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella kevätvehnäkasvustot ovat välttäviä. Tavanomaista heikompia ohrakasvustoja löytyy Etelä-Suomen rannikkoalueelta, Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Savosta.  Eniten kasvuongelmia esiintyy runsaista sateista kärsivillä pelloilla, joilla erityisesti ohra on jo kellastunut. Kaurakasvustojen kunnossa on vähiten vaihtelua: suurin osa kasvustoista on kasvultaan tyydyttävää. Kevätviljojen satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi tässä vaiheessa suuressa osassa maata. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa kevätviljojen satonäkymät arvioidaan hyviksi. 
 
Kevätviljojen rikkakasviruiskutukset ovat onnistuneet hyvin, vaikka sääolot ovat asettaneet haasteita ruiskutuksien ajoittamiselle.  Osa rikkakasviruiskutuksista on vielä kesken. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet suuria kasvinsuojeluongelmia, mutta kosteat säät suosivat lehtilaikkutautien leviämistä. Erityisesti suorakylvetyillä lohkoilla, joilla on yksipuolinen viljelykierto, on havaittu ohralla runsaasti verkkolaikkua ja kevätvehnällä pistelaikkua.  
 

Varhaisperunan satokausi jatkuu

 
Varhaisperunan nostot käynnistyivät kunnolla vasta juhannusviikolla. Turunmaan saaristossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella nostettiin ensimmäiset varhaisperunat jo touko-kesäkuun taitteessa.  Varhaisperunan sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella varhaisperunan sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Laadultaan varhaisperunasato arvioidaan tyydyttäväksi. 
 
Kesäperunakasvustot ovat taimella Pohjanmaata myöten, mutta varastoperuna on vasta tulossa taimelle. Kasvustot arvioidaan kasvultaan tavanomaista heikommaksi Satakunnassa ja Pohjanmaan rannikkoalueella,  muualla kasvu arvioidaan tyydyttäväksi. Perunan satonäkymiä pidetään tyydyttävinä tässä vaiheessa kasvukautta suuressa osassa maata. Perunaviljelmillä on ollut toistaiseksi vähän kasvinsuojeluongelmia, mutta perunaruton riskin arviointi on ajankohtaista. Ensimmäinen rikkaruiskutus on jo pääosin tehty perunakasvustoissa. 
Sokerijuurikaskasvustot ovat kehittyneet hitaasti kylmästä johtuen. Rikkakasvien torjunta on onnistunut vaihtelevasti säiden viileydestä johtuen. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet ongelmia sokerijuurikastiloilla. Viime vuonna juurikaskärpäsen vioituksia esiintyi juurikasmailla runsaasti. Koska toukka koteloituu maahan, kannattaa kasvustoja tarkkailla useasti lähiviikkojen aikana. 
 
Kevätrapsi ja -rypsi ovat Etelä-Suomessa pian aloittamassa kukintaansa. Kasvustojen kehitysvaiheissa on kuitenkin suuria eroja, jopa saman lohkon sisällä. Kevätrapsikasvustot arvioidaan tyydyttäviksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa jopa hyviksi. Rypsikasvustot ovat tasaisuudeltaan ja kasvultaan normaaleja lukuun ottamatta Etelä-Savoa, jossa on tavanomaista heikompia rypsikasvustoja. Etelä-Karjalassa sen sijaan rypsikasvustot ovat hyviä. Syysrapsin kukinta on lopuillaan ja siementen muodostus alkamassa. Kasvustot ovat tyydyttäviä tai hieman tavanomaista heikompia. Öljykasvien satonäkymät arvioidaan tässä vaiheessa hyviksi Etelä-Suomessa ja muuallakin tyydyttäviksi.   
 
Öljykasvikasvustoissa on ollut paikoitellen runsaasti kirppoja ja rapsikuoriaisia, joita on jouduttu torjumaan ruiskutuksin. Lisäksi pahkahomeen riski kasvaa sateiden myötä. Rikkakasviruiskutusten teho on ollut tyydyttävä tai hyvä suurimmassa osassa maata.  Paikoin kuivuus on heikentänyt rikkakasviruiskutusten tehoa. 
 

Mansikan pääsatokausi viivästyy

 
Etelä-Suomessa poimittiin ensimmäiset mansikat harsolla suojatuista kasvustoista juhannusviikolla. Satomäärät ovat hiljalleen kasvamassa, vaikka kylmä sää hidastuttaa sadon kypsymistä. 
Tunnelihuoneista ja kasvihuoneista mansikkasatoa on saatu maisteltavaksi jo toukokuun lopulta alkaen. Varhaismansikan sadon laatu ja määrä arvioidaan normaaliksi.
 
Avomaalla kasvavan mansikan satokausi on alkamassa selvästi tavanomaista myöhemmin alkukesän viileydestä ja paikoitellen myös kukintoja vioittaneista pakkasöistä johtuen. Etelä-Suomessa pääsatoa arvioidaan päästävän poimimaan kahden viikon kuluessa. Keski- ja Itä-Suomessa pääsatokauden arvioidaan alkavan kunnolla vasta heinäkuun puolivälin maissa. Viileä sää pitkittää kukintaa, joten myös satokauden ennakoidaan venyvän pitkäksi säiden jatkuessa viileinä. 
 
Herukoiden satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Herukat kukkivat runsaasti, mutta viileä sää heikensi pölyttäjien lentämistä. Etelä-Savossa myös yöpakkasten arvioidaan heikentäneen satonäkymiä. Myöhäiset omenalajikkeet kukkivat edelleen. Myös vadelmakasvustot kukkivat parhaillaan. 
 
Varhaisvihannesviljelmillä on päästy korjaamaan ensimmäisiä eriä varhais-, kukka- ja parsakaalista, nippusipulista sekä keräsalaatista. Viileiden säiden vuoksi satoa on valmistunut hitaanlaisesti, mutta varhaisvihannesten satomäärien odotetaan kasvavan hiljalleen. Korjatun sadon laatu on ollut erinomainen. Sateet ja viileät säät ovat edistäneet vihannesten viimeisten istutuserien kasvuun lähtöä. Lämpöä vaativien kesäkurpitsoiden ja avomaan kurkkujen kasvu sen sijaan on hidasta. 
 
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Elina Valkeinen 040 709 2490
Pirkanmaa, Ritva Tolppa 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) 050 561 8369, Katri Myry 050 518 4611
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Vilma Kuosmanen 040 742 4729, Kalle Laine 0400 898 663
Erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, nurmet Juhani Peltola puh. 040 586 0042, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, Kirsi Tuovinen, puh. 0400 867 400, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
Seuraavat tiedotteet julkaisemme tiistaisin 8.8., 29.8. ja 19.9. 
ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi. 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.