Lehmien maitotuotos ja määrä tiloilla jatkoivat tasaista nousua - Suomen 500 parasta tuotosseurantatilaa

Suomalaiset tuotosseurantalehmät lypsivät vuonna 2016 keskimäärin 9 542 kiloa maitoa. Se on 104 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet pysyivät käytännössä edellisen vuoden tasolla, rasvapitoisuus oli 4,27 % ja valkuaispitoisuus 3,49 %. Energiakorjattu maitotuotos jäi niukasti alle 10 000 kilon, ollen 9 964 kiloa. Keskimääräinen karjakoko tuotosseurantakarjoissa ylitti ensimmäisen kerran 40 lehmän rajapyykin ja keskilehmäluku oli 41,5 lehmää karjassa. Tuotosseurannassa oli mukana 5 410 karjaa, joka kattaa 71 % karjoista, lehmistä oli mukana 80 %. Maidosta 84 % tuotetaan tuotosseurantakarjoissa.

Suomalaisilla maitoyrittäjillä osaaminen korkealla tasolla – osalla korkeaa kansainvälistä tasoa

Tänä vuonna julkaistaan ensimmäisen kerran 500 parhaan tuotosseurantakarjan tulokset ProAgrian verkkosivuilla. Listalla karjat on laitettu järjestykseen energiakorjatun maitotuotoksen perusteella.  – Parhaat karjat päätettiin ProAgria Keskusten Liiton maitotilavaliokunnan kanssa koostaa energiakorjatun maitotuotoksen perusteella, jotta myös rasva- ja valkuaispitoisuus otetaan huomioon, kertoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.  Listalla on kerrottu karjan omistajan ja sijaintikunnan lisäksi karjan keskimääräinen maitotuotos, energiakorjattu maitotuotos, karjan koko, rasva- ja valkuaistuotos sekä poistettujen lehmien keskimääräinen elinikäistuotos.

Suomessa on 92 tuotosseurantatilaa, joilla EKM- tuotos keskimäärin ylittää 12 000 kilon rajan. Näillä tiloilla maidontuotannon osaaminen on huippuluokkaa ja tulokset ovat korkealla myös kansainvälisesti vertailtuna. Osalla kärkipään tiloista poistettujen lehmien elinaikanaan tuottama maitomäärä hipoo 50 000 kiloa. - Näiden tilojen yrittäjillä on kokonaisuus hallinnassa. Lehmät tuottavat hyvin, ne ovat terveitä ja kestävät pitkään karjassa, toteaa Nokka ja jatkaa, - Kaikki 500 parhaimman listalla olevaa karjaa pääsevät yli 11 000 kilon energiakorjattuun maitotuotokseen. Meillä on laaja joukko yrittäjiä, joiden tuotanto on kilpailukykyistä tuotoksen osalta tanskalaisiin, ruotsalaisiin ja muihinkin eurooppalaisiin maitoyrityksiin verrattaessa, joten oppia voi hakea parhailta kotimaastakin, aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, kun haluaa kehittää toimintaansa, vinkkaa Nokka.

Katso tästä 500 parasta tuotosseurantakarjaa

Tulevaisuudessa vielä enemmän irti tuotosseurannassa kerätystä tiedosta

Tuotosseurannan tietoja käytetään laajasti hyödyksi tilojen johtamisessa ja eläinten jalostuksessa. - Tiedon analysointia syventämällä voimme selvittää, mitkä ovat edellä mainitun huipputuotoksia takovan yrittäjäjoukon tuotosten selittäviä tekijöitä, kuvailee Nokka ja jatkaa – Analysoimalla dataa uudella tavalla voimme tulevaisuudessa myös ennustaa paremmin, mitä erilaisista toimenpiteistä tyypillisesti seuraa. Analysoinnissa tuotosseurannassa kerättyyn tietoon yhdistetään kaikki muu tieto, jota tiloilla keräävät mm. tuotannonhallintaohjelmistot ja erilaiset laitteet. – Suomalainen tuotosseuranta täyttää ensi vuonna 120 vuotta ja juhlavuonna ja jo ennen sitä tulemme julkistamaan uusia mittareita ja työkaluja maitoyrityksen johtamisen tueksi. – Tavoitteena on, että jatkossakin suomalainen maitoyrittäjä on mukana paalupaikoilla eurooppalaisessa tuottajakentässä.

Säilörehun laatuun panostetaan

Tuotosseurantatilojen rehunkulutuksen seurantatietojen mukaan säilörehun osuus ruokinnassa kasvoi edelleen hieman, ja nyt sen osuus on puolet kokonaisrehuannoksesta. Väkirehujen osuus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 45 %. Ostorehujen osuus on vakiintunut, joka kolmas rehukilo ostettiin kuiva-aineena laskettuna. Laitumen käyttö alenee edelleen ja näyttää keskittyvän vain pienille tiloille.

Säilörehun laatu parantui edelleen, mikä nosti tuotosta etenkin alkuvuonna. – Säilörehun keskimääräinen laatu on parantunut edellisvuosiin verrattuna, nyt jo toisena vuonna peräkkäin. Säilörehunäytteitä otetaan myös selvästi edellisvuosia enemmän. Mitä parempi keskituotos, sitä enemmän rehun laatu kiinnostaa, kertoo johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta. Myös säilörehun laatu vaikuttaa olevan aiempaa tasaisempaa, sillä yhä enemmän oli yli 680 D-arvon rehuja.

Syksyllä 2016 analysoitujen säilörehujen valkuaispitoisuus oli alle 140, kuten oli edellisenä sisäruokintakautenakin. - Maidon ureapitoisuus on laskenut, mitä ilmeisimmin juuri alentuneen säilörehun valkuaispitoisuuden vuoksi. Valkuaisen hyväksikäytön kannalta tämä on hyvä. Tosin koko karjan hyväksikäyttöluvuissa tämä ei vielä näykään.

Maitotilojen kannattavuudessa hieman parannusta

Maitotiloilla kannattavuus oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna ProAgrian Taloustietopankiin kerättyjen tietojen mukaan. Maidon tuottajahinta oli noin yhden senttiä/litra ja kustannukset noin 5 senttiä/litra pienemmät. ProAgrian tietopankkitietojen mukaan maidon nettotuotantokustannukset olivat keskimäärin 40 snt/litra ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 38 snt/litra. Yrittäjän tappio oli noin 2 senttiä litraa kohden. Kannattavuutta paransivat Taloustietopankissa olevilla tiloilla tuotostason nousu noin 200 litraa/lehmä ja tilakoon kasvu 54 lehmästä 64 lehmään sekä viljelyalan kasvu 92 hehtaarista 114 hehtaariin. Tilakoon kasvun myötä työkustannusten määrä pieneni noin 2 snt/litra ja poistokustannukset laskivat yhden sentin/litra. - Suorien rahamenojen määrä suhteessa liikevaihtoon laski 69 prosentista 67 prosenttiin, kertoo talouspalvelujen johtava asiantuntija Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta.

Kannattavuuskerroin on tähän mennessä lasketuilla maitotiloilla keskimäärin 0,82. Kannattavuus oli hieman parempi kuin viime vuoden 0,63. Kannattavuuskertoimien ennustetaan laskevan laskennan edistyessä viime vuoden osalta noin 0,7:ään. Kuluvan vuoden kannattavuus säilynee samalla tasolla kuin vuonna 2016, koska maidon hinta ja tuotantokustannukset ovat pysyneet tähän mennessä viime vuoden tasossa.

Karjakoon kasvaessa työn johtaminen korostuu

ProAgriassa on työn alla kasvaville maatiloille henkilöstöjohtamisen palveluja. - Tulemme tarjoamaan jatkossa apua työmäärän ja työntekijöiden palkkausmahdollisuuksien selvittämiseen, rekrytointiin, työntekijöiden perehdyttämiseen sekä työn suunnitteluun, suorituksen johtamiseen ja työntekijöiden motivoimiseen liittyvissä kysymyksissä, sanoo johtava asiantuntija Henna Mero ja jatkaa, - Johtajana kehittyminen lähtee itsensä ja työntekijätiimin tuntemisesta sekä oman johtamisosaamisen nykytasosta. Tulemme tarjoamaan johtajuuden kehittymiseen erilaisten silmiä avaavien testien lisäksi pienryhmiä ja valmennuksia. Työn johtamisen eri elementtejä on parhaillaan pilotissa alueellisten ProAgrioiden hankkeissa. Työn tekemisen johtamisessa hyödynnämme erityisesti Lean-johtamista lisäämällä asiakkaan arvoa ja nopeuttamalla tuotteen virtausta. Lean työkaluista käytämme erityisesti töiden viikkosuunnittelua, jatkuvan parantamisen menetelmänä parannustaulua ja arvovirtakuvausta, sekä 5S-menetelmää. 

Suomalaisilla maitotiloilla työn tehokkuus vaihtelee paljon, mutta se paranee yleensä tilakoon kasvaessa. 64 tulosanalyysitilalla kotieläintyön tehokkuus vaihteli viime vuonna 49 – 345 l/h välissä. Yli 100 lehmän tiloilla se oli keskimäärin 216 l/h. Tämän joukon 14 parasta tilaa tuottavat keskimäärin 291 litraa maitoa/kotieläintyötunti. Näillä 14 parhaalla tilalla EKM tuotos oli keskimäärin 11 283 kg ja keskilehmäluku 122. Tilojen maidon nettotuotantokustannus oli 36 snt/l ja kannattavuuskerroin 1,26. Työn hyvä suunnittelu ja sujuvuus korostuvat, kun karjakoko ja työmäärä kasvavat ja osan työstä tekee työntekijät, joille maksetaan palkkaa. Töiden sujuvuus ja mielekkyys vaikuttavat myös työntekijän motivaatioon.

Avaintunnusluvut maidontuotannon suorituskyvyn mittareina

Kun maidontuotannossa halutaan onnistua taloudellisesti, tarvitaan riittävän pieniä ja yksinkertaisia tavoitteita, niiden jatkuvaa seurantaa sekä nopeaa puuttumista poikkeamiin. Yrityksen tärkeimmistä avaintunnusluvuista käytetään yleisesti nimitystä KPI, eli key performance indicators.

Syksyllä ProAgria, Faba ja Valio tuovat Valiolaisten maitotilayrittäjien käyttöön KPI Avain -mittariston, joka auttaa havaitsemaan nopeasti poikkeamat omista tavoitteista esimerkiksi päivämaitomäärässä, ruokinnan taloudessa, hiehojen siemennyksissä tai lehmien tiinehtymisessä. Kun mahdollinen notkahdus huomataan ajoissa, voi tilanteen korjata saman tien ja välttyy isommilta taloudellisilta menetyksiltä. KPI Avain yhdistää Valman sekä neuvonnan tietokannan tietoja helppoon näkymään maitotilayrittäjien käyttöön.

Opitaan parhailta

Tanskan taloudellisesti 20 parhaalla maitotilayrityksellä on kaikilla yli 150 lehmää, kolmella yli 400 lehmää. Parhaiden tilojen erityisenä vahvuutena on ihmisten johtaminen sekä päivittäisen työn suunnittelu ja organisointi. Pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet ohjaavat kaikkien työntekijöiden päivittäistä työtä ja työntekijät ovat työhönsä hyvin sitoutuneita ja motivoituneita. - Parhailla tiloilla on erityisen hyvä käsitys oman tuotannon ja talouden tilasta ja he seuraavat KPI-avaintunnuslukuja päivittäin sekä puuttuvat ongelmiin heti. Parhaat yritykset keskittyvät lehmiin ja heillä on hyvä karjasilmä ja he ovat tietoisia omista vahvuuksista ja heikkouksista, toteaa Mero ja jatkaa, - Tanskan parhaat tilat pääsevät jopa 27 snt/l tuotantokustannukseen. Heillä on myös hyvä ”bisnesvainu”, eli tekevät investoinnit todellisen tarpeen mukaan järkevästi ja oikeaan aikaan.

Suomessa on myös kansainvälisesti vertailukelpoisia huipputiloja. Huipputilojen nostaminen paremmin esiin nostaa suomalaisen maidontuotannon profiilia. Näiltä tiloilta meidän kaikkien pitää ammentaa hyviä johtamisen käytäntöjä. – Selvitämme parhaillaan mahdollisuuksia ja yhteistyötä kansainvälisten johtamisen BM-pienryhmien kokoamiseen, sanoo Mero.

Lisätietoja

Sannan Nokka, johtava asiantuntija, puhelin 040 167 6363, sanna.nokka@proagria.fi

Tuija Huhtamäki, johtava asiantuntija, puhelin 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi

Henna Mero, johtava asiantuntija, puhelin 040 589 6202, henna.mero@proagria.fi

Ari Enroth, johtava asiantuntija, puhelin 040 700 9131, ari.enroth@proagria.fi

 

Faktaa tuotosseurannasta

Tuotosseurannasta saa

·       Lehmäkohtaiset viralliset maitotuotokset

·       Koko karjan tunnusluvut

·       Puolueeton ja myös pitkän ajanjakson vertailu

·       Tiedot tallessa, jos tietokone hyytyy

·       Helppoutta maidon laadun hallintaan

·       Minun Maatilani -ohjelma tuotannon hallintaan (työ- ja tuotoslistaukset)

·       Kattavat tiedot eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnille

·       Asiantuntijan kanssa tulosten analysointia ja korjausehdotuksia, jotka johtavat tilatasolla parempaan tulokseen

·       Vertailutietoa muiden tuloksista oman tilan kehittymisen arvioimiseksi

·       Maitomääriä ja maidon pitoisuustietoja käytetään jalostusarvostelussa ja eläinvalinnassa

·       Ylimääräisten hiehojen myynti

·       Tiedon tuottamisesta alennukset siemennyskuluihin (FABA)

Jaa

Artikkelit

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.