Sitä niittää mitä kylvää?

Kuva: Essi Jokela

Nurmiseosta muuttamalla on lisätty kasvustomassan tiheyttä ja kasvuedellytyksiä sekä samalla parannettu säilörehun ruokinnallista laatua ja maittavuutta viime vuosina. Nurmiryhmissä Länsi-Suomessa on suunniteltu seoksia ja analysoitu saavutettuja tuloksia yhdessä.

Keskimäärin on käytetty nurmisiemeniin 64 euroa/ha, kun huomioidaan viljelykierto ja täydennyskylvösiemenet. Satotaso oli samalla 60 tilan porukalla keskimäärin 8400 kg ka/ha viime vuonna ja 8200 kg ka/ha sitä edellisenä. Tämän vuoden sadoista on tulossa ennätyssuuret, kun kerrankin saatiin vettä. Tosin loppukesällä savimaat olivat jo lohkeilleet railoille.

Tällaisia nurmikasveja lännen nurmiryhmäläiset korjasivat ensimmäisen vuoden nurmina säilörehuksi tänä kesänä. Kun analyysejä tulkitaan, on tiedettävä mistä rehumassa koostuu. Osa kylvetyistä kasveista kuten rainata, on hieman peesaajana mukana, koska se sattui olemaan valmiissa muutoin toiveiden mukaisessa seoksessa.   

Nurmisiementen käyttö (% tiloista kylvi)

Monipuolisia seoksia kasvoi monella pellolla onnistuneesti. Täydennyskylvöseoksissa korostui näiden lisäksi englanninraiheinän, timotein ja valkoapilan käyttö selvästi.  

Keväällä nurmikasveista eniten viljelijöiden hermoja raastoivat heikosti talvehtineet rainadat ja puna-apilan heikosti talvenkestävät lajikkeet. Lisäksi sinimailasen juurinystyröitä kaipailtiin monella tilalla. Jos apilapitoisuus oli perustamisvuonna 40% ja puna-apila hyytyi talvella, oli aukkoa vähintään se  30%, eikä aiottu typpilannoituksen alentaminen tullutkaan vaihtoehdoksi. Valkuaisetkin jäivät alakanttiin, jos kevään typpilannoitus oli apilaisella tasolla, huomaamatta apilakatoa. Kesän hittikasvi oli englanninraiheinä, joka spurttasi sekä ylivuotisena että keväällä täydennettynä.

Kahden rutikuivan kesän jälkeen valittiin syväjuurisia kasveja ja typensitojakasveja, mutta saatiinkin märkä ja viileä kesä. Tänä kesänä olisi pärjätty vaikka puhtaalla timoteilla, joka maistuu joka lehmälle ja kasvaa kosteassa hienosti… mutta mistä sen tiesi vuosina 2011-2014 näitä peltoja perustettaessa, ja entäs ne tulevat satovuodet?

Tänä keväänä perustettiin peltoja vuosille 2016-2018, joihin ei löydy vielä sääennustetta.  Maalajit sentään on tiedossa, kuten myös rehuasiakkaan toiveet laadusta. Tietysti jos helpolla haluaa päästä, kylvää joka pellolle koko kasvikattauksen tarjolle ja sitten vaan katsastaa kesäisin, onko seossuhde kunnossa. Helppo on usein halpaa.  

Tämän kesän kasvivalinnat nurmiryhmätiloilla kokoamme syksyllä. Valinnoissa mennään tavallaan melkein kaksi vuotta tilakohtaisia satohavaintoja jäljessä, joten muiden aiempien kokemusten ja tulosten pohtiminen on hyödyllistä ennakointia.

 

Kirjoittaja:

Nurmen huippuasiantuntija

Anu Ellä

ProAgria Länsi-Suomi

Puh: 040-1801260

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.