Misteepä sitä nipistettäis?

Kysymyksen ei tällä kertaa ole tarkoitus käsitellä niinkään asioita isäntäparinkunnan välillä vaan enemmänkin käännetään ajatuksia talouspuolelle. Jokaisesta tuutista kuulutetaan miten maidon hinta on laskussa, lihan hinta on laskussa ja viljelijöiden yleinen tulotaso pienenee. Jokaisen viljelijän mielessä on varmasti pyörinyt kysymys siitä kuinka pienentää kuluja tiukkoina aikoina.

Kun lähdetään etsimään vastauksia kysymyksiin, niin hyvin helposti sitä takertuu lillukanvarsiin, asioihin, joista ehkä juuri sillä nimenomaisella hetkellä on mahdollista nipistää kuluja pienemmiksi. Tärkeämpää kuitenkin olisi katsoa nyt laajempia kokonaisuuksia ja sitä miten asiat toisiinsa vaikuttavat. Helppona esimerkkinä rehustus: Jos nyt yhtäkkiä vaihdetaan rehu perusteena pelkkä hinta, päädytään usein tilanteeseen, jossa rehu ei olekaan säilörehun kanssa sopivaa ja lopputulema voikin olla sellainen, että halpa rehu tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin mitä hieman kalliimpi. Tämän asian kanssa ruokinnan asiantuntijat tekevät töitä päivittäin, etsimällä eri säilörehuille sopivia väkirehuja.

Rehustuksen taloudellisuutta on helppo arvioida laskemalla päivälaskelma (myös yksi ruokinnan asiantuntijoiden päivittäisistä työkaluista) ja katsomalla sieltä maitotuotto – rehukustannus. Asiantuntijamme ovat mielellään apuna myös rehujen kilpailuttamisessa – että tulisi varmasti vertailtua samanlaisia rehuja toisiinsa eikä laitettua vahvempaa ja miedompaa väkirehua rinnakkain.

Toinen asia mistä helposti voisi kuvitella tinkivänsä, ovat urakointipalvelut. Jos niistä lähtee tinkimään, olisi kuitenkin hyvä tarkastella koko prosessia. Jos säilörehun teon hoitaakin omin voimin, kestääkö rehun teko kohtuuttoman kauan ja sitä kautta saadaan mahdollisesti huonolaatuisempaa rehua (tai liian vähän rehua), jonka vuoksi ostorehu- ja eläinlääkärikustannukset karkaavat käsistä ja maitomäärä tai eläinten päiväkasvu laskee. Silloin tehty säästö voi tulla todella kalliiksi seuraavalla sisäruokintakaudella.

Nuorkarjasta ja eläinten hyvinvoinnista ei missään tilanteessa kannata tinkiä. Nuorkarjan hyvä hoito on se vakaa pohja, josta voi syntyä hyvä lypsylehmä. Lihanautapuolella hyvin hoidettu alkukasvatus saa aikaan hyvän kasvupotentiaalin, jolloin eläin on terve, omaa hyvän syöntikyvyn, kasvaa nopeasti ja tehokkaasti ja päätyy hyvien päiväkasvujen saattamana teuraaksi 18 kk iässä. Myös hyvinvoiva lypsylehmä keskittyy olennaiseen eli syömään tarpeeksi, tuottamaan reippaasti maitoa ja väliajat lepäämään.

Yksi tärkeä asia mistä toivoisi, ettei tingittäisi, on viljelijöiden hyvinvointi. Omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen kannattaa satsata. Käydä hiihtolenkillä keväthangilla vaikka koko perheen voimin tai mikä ikinä onkaan se asia josta nauttii ja saa iloa elämään sekä apua arjessa jaksamiseen. Kaikkea ei myöskään ammattipuolella tarvitse osata itse. Sitä varten on olemassa ammattilaisia, jotka auttavat, tuovat esiin uusia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia. Kannattaa myös muistaa ja aktiivisesti huomata ne asiat jotka itsellä ja omalla tilalla ovat hyvin. Joskus ne tuppaavat unohtumaan tällaisina aikoina.

Kauniita kevätpäiviä ja positiivista asennetta!

 

Hertta Mikkonen, ruokinnan ja nurmentuotannon asiantuntija

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.