Maan rakennetta ihmettelemässä pellonpientareella

Torstaina 8.10.2015 järjestetyssä pellonpiennartilaisuudessa Jari ja Anna-Mari Heiskasella oli paikalla runsas joukko viljelijöitä. Lisäksi paikalla oli Ylä-Savon maaseutupalvelusta Eero Pulkkinen, LUKElta maaperätutkija Mari Räty, nurmentuotannon professori Perttu Virkajärvi sekä ProAgrian nurmentuotannon asiantuntijat Arja Mustonen ja Anu Rossi.

 

 

Päivän teemana oli maan rakenne, ja erityisesti maan rakenne ja sen kehittyminen pitkäikäisissä nurmissa. Päivässä tarkastelua tehtiin lohkolla, jolla oli 3. vuoden ikäinen nurmi, joka oli kynnetty viimeksi vuonna 2003. Sen jälkeen nurmi on uusittu suorakylvöllä, eli ruiskutettu glyfosaatti ja sen jälkeen kylvetty. Käytössä tilalla on ollut sekä vannaskone että nyt haratyyppinen, pneumaattinen kylvökone. Haasteena tässä viimeksi mainitussa koneessa on se, että ehditään tehdä kylvö riittävän kosteaan maahan eli pellolle pitää päästä keväällä todella aikaisin. Nurmikasvusto oli lohkolla erittäin hyvä ikäisekseen ja erittäin puhdas rikkakasveista.

https://pohjois-savo.proagria.fi/sites/default/files/blog/image_editor/wp_20151008_11_01_02_pro.jpg

LUKE:n asiantuntijat ottivat ”näytöspellolta” P- ja pH-profiilinäytteitä, eli erilliset maanäytteet 0-2 cm maan pinnasta 2-10 cm ja 10-25 cm. Näistä analysoidaan siis fosfori, ja pH, jolloin nähdään miten pitoisuudet ovat kehittyneet kun esimerkiksi on tehty nyt suorakylvön aikaan pintaan. Tilaisuudessa paljon puhututti nurmen täydennyskylvö sekä lietteen levitys. Lietteen levityksen osalta myös tutkijat saivat tiloilta arvokasta tietoa; tiloilla kun toteutetaan lietteen sijoittamista nurmikasvustoon yleisesti vähintään 2 kertaa kesässä, ja tutkimuksissa se toteutetaan yleensä vain kerran.

https://pohjois-savo.proagria.fi/sites/default/files/blog/image_editor/wp_20151008_11_56_22_pro.jpg

Maan rakenteen lisäksi toinen isompi aihe tilaisuudessa oli jankkurointi. Jankkurointi ohjaa voimakkaasti veden liikkeitä ja varastoi vettä maahan, eikä se korvaa toimivaa ojitusta.  Veden pintavalunta ohjautuu voimakkaasti jankkurointiuraan ja painuu syvemmälle maahan. Jyrkästi rinteen suuntaisesti tehtynä vesi valahtaa nopeasti uraa pitkin notkoon. Jankkurointi tulisikin tehdä korkeuskäyriä mukaillen esim. 3-5 % kulmaan korkeuskäyrään. Näin vesi varastoituu pellon kuivempiin rinteisiin.  Jankkurointia suunnataan samalla loivasti kohti salaojia.

Ennen jankkurointia varmistetaan, että tiivistymä löytyy ja että ojitus toimii ja vesi pääsee ojiin. Lisäksi tiivistymän syvyys selvitetään havainnoimalla maan rakenne lapiolla. Jankkurointi tehdään 3-4 cm tiivistymän alapuolelle. Jankkuroinnin tulos saadaan pysymään vain jos peruskuivatus on kunnossa, jankkuroitu maa sidotaan syväjuurisilla kasveilla ja jankkuroidulla alueella akselipainot pidetään max. 6 tn:ssa. Parhaan tuloksen jankkuroimalla saa n. 10 cm sänkkeen niitetyn viherlannoitusnurmen tai heinänurmen jankkuroimisella. Tällaisen nurmen juuristo kasvaa vielä voimakkaasti koko loppukesän. Lisäksi jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä, että jankkurointua aluetta ei tarvitsisi enää kuormittaa peltoliikenteellä.

Lokakuun pakkasen puolelle menneestä säästä huolimatta tunnelma pellolla oli iloinen ja lämminhenkinen. Järjestäjät kiittävät kaikkia tilaisuuteen osallistuneita :)

 

Arja Mustonen, nurmiviljelyn erityisasiantuntija, arja.mustonen@proagria.fi

Anu Rossi, nurmiasiantuntija, anu.rossi@proagria.fi

 

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.