Uusia tuulia luomutuotantoon

Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelma toi tälle vuodelle mukanaan uusia tuulia myös luomutuotantoon. Muista tuista poiketen, luomukorvaukseen tuli pientä korotusta, mikä on päättäjien taholta positiivinen kannanotto siihen, että tuotantosuuntaa tulisi edistää edelleen. Tavoitteenahan virallisesti on, että vuoteen 2020 mennessä Suomen peltoalasta 20% olisi luonnonmukaisessa tuotannossa. Tällä hetkellä ollaan suurin piirtein puolessa välissä tavoitetta, kun joka kymmenes peltohehtaari on viljelty luonnonmukaisin menetelmin.

Pohjois-Savossa kehitys etenee aikalailla valtakunnallisen keskiarvon mukaan ja luomuvalvontaan kuuluu 337 maatilaa, joilla on viljelyssä 15000 hehtaaria. Keskimääräinen tilakoko on lähes 45 ha. Luomutuotettu ala on maakunnassamme kasvanut varsin maltillisen tasaiseen tahtiin, mikä on toki ymmärrettävää. Monella tilalla kun päätuotantosuuntana on eläintuotanto ja rehunsaanti eläimille on varmistettava ennen päätöstä siirtää ainakin pellot luomuun. Jos varsinkin laidunalaa on eläimille niukalti, joudutaan luomuun siirtymisen toteutusta miettimään tarkoin.  Uusissa luomusopimuksissa oleva ehto, että viiden luomuviljelyvuoden jälkeen tulee joko siirtää eläimetkin luomuun taikka ottaa viljelyyn 30% myyntikasveja (joiden sadon voi toki syöttää myös omille eläimille), on myös varsin haasteellinen toteutettava, jos peltoalaa on rajallisesti.

Mikäli luonnonmukaisesti tuotetuille kotieläintuotteille saadaan markkinoilta kohtuullinen hinta, se toki helpottaa päätöksen tekoa. Mutta ainakaan tällä hetkellä meijerit eivät ole kiinnostuneita uusista luomumaitotiloista ja teurastamoidenkin innostus luomulihaan on laimennut vuoden takaisesta. Luomukotieläintuotteiden kysyntä varmasti alkaa meilläkin jossain vaiheessa lisääntyä, kuten muissa Pohjoismaissa, mutta ainakin tämä talvi mentäneen varsin hiljaisissa merkeissä.

Pääsääntöisesti luonnonmukaisen tuotannon viljelytavakseen valinneet tilat ovat päätökseensä tyytyväisiä. Moni maakunnan tiloista on ollut jo parikymmentä vuotta luomutuotannossa ja vain yksittäisiä tiloja siirtyy syystä tai toisesta takaisin tavanomaiseen tuotantoon. Tuotantotavan eduiksi nähdään mm. halvemmat lannoituskustannukset ja parantunut maan rakenne. Ammattitaitoisesti hoidetun luomutilan sato- ja tuotostasotkin kestävät vertailun tavanomaiseen ja erityisen vahvoilla ollaan, jos puhutaan viivan alle jäävästä euromäärästä. Toki pelkkä tuotantotapa ei ole ”autuaaksi tekevä”, vaan hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Talven pikkuhiljaa hiipiessä nurkkiin ja kiivaimman peltosesongin jäädessä vähitellen taakse, on tilaisuus käyttää aikaa oman tuotannon tulevaisuuden suunnitteluun ja ajatusten hiomiseen. Talvikaudella pidettävillä luomukursseilla voi käydä kuuntelemassa tuotantotavan saloja ja pohtia tuntuvatko ne järkevälle vaihtoehdolle oman tilan näkökulmasta. Erilaisiin luomutuotannon kehittämiseen liittyviin ajatelmiin voi tilakohtaista taustatukea saada myös Neuvo-rahoituksen kautta. ProAgrian luomuasiantuntijat ovat käytettävissäsi.

 

Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo

0400-124976

pirkko.tuominen@proagria.fi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa