Uudistuneen tuotosseurannan tuloksia 2015

Tuotosseurannassa on viime vuodet eletty uudistuksen aikaa. Tuotosseurannan tarkoitus on lypsykarjojen tuotostietojen kerääminen ja yhdistäminen, niin että niiden avulla voidaan analysoida ja kehittää tilan toimintaa eli tuottaa tilalle lisää maitoeuroja. Karjakoon kasvu, tekniikan kehittyminen ja tuottajien kasvavat tarpeet ovat olleet tuotosseurannan uudistuksen lähtökohtana.

Tekniikan kehittymisen myötä myös koelypsyjen tekemiseen on kehitetty arkea helpottavia palveluita. Jokaiselle lypsyjärjestelmälle on saatavissa erilaisia teknisiä järjestelmiä helpottamaan koelypsyä. Viivakoodipulloja on mahdollista käyttää jokaisella lypsyjärjestelmällä, jolloin tarrojen liimaustyö jää pois. Mittalaitteita kuten elektronisen maitomittarin, EziScannerin, DataHandlerin ja viivakoodinlukijan voi vuokrata ProAgrialta, tai niitä voi ostaa yhdessä naapuritilan kanssa. Koko koelypsyn tai näytteiden oton tai mittatietojen kirjaamisen voi ulkoistaa ProAgrian asiantuntijoille.

Suurin uudistus on koskenut tuotosseurantamuotoja. Perinteisesti maitomäärät on mitattu joka kuukausi ja maitonäytteet otettu joka toinen kuukausi. Uudistuksen myötä jokainen tila voi valita itselleen sopivan mittaus- ja näytteenottotiheyden. Tuotosseurantamuotoa voi vaihtaa kaksi kertaa vuodessa. Tiedon laatupisteet ovat myös tulleet uutuutena. Tiedon laatupisteistä löytyy tilan koelypsystä, näytteistä, rasva- ja valkuaispoikkeamista, tilakäytöstä sekä maitomittareista saadut pisteet. Jokaiselle koelypsylle lasketaan laatupisteet. Tarkoituksena ei ole antaa tiloille kouluarvosanoja, vaan löytää ne parannettavat osa-alueet ja kehittää niitä. Epävirallisuus merkintä tulee, jos koko vuoden pisteiden keskiarvo on alle 0.

Tuotosseurannan uudistuksen myötä myös pc-muotoinen Ammu uudistetaan ja se on siirtymässä verkkoon vuoden 2016 loppuun mennessä. Ammu tulee osaksi Minun Maatilani ohjelmistoa. Loppuvuoden on mahdollista käyttää kyseisiä ohjelmia rinnakkain. Minun Maatilani ohjelmistoa kehitetään parhaillaan käyttäjiltä tulleiden palautteiden perusteella. Vielä on siis aikaa vaikuttaa. Minun Maatilani ohjelmiston käyttöönottoon saa apua NEUVO 2020 palvelun puitteissa ProAgrian asiantuntijalta.  

Viime vuoden haastavista ja taloudellisesti vaikeista oloista huolimatta tuotosseurannan tunnusluvat ovat Pohjois-Savossa hyvät. Vuonna 2015 Pohjois-Savossa tuotosseurantaan kuului 812 karjaa, joista 703 karjan laatupisteet ovat viralliset. Lehmiä tuotosseurantaa kuului 31 765 lehmää, joista oli 47,1 % ayrshireja, 52 % holsteinia ja 0,5 % suomenkarjaa. Tuotosseurantaan kuuluvia karjoja oli 57 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Lehmä määrä oli vähentynyt 383 lehmällä.

Valtakunnallisesti tuotosseurantaan kuuluvien karjojen keskikoko oli 39,6 lehmää. Pohjois-savolaisten karjojen keskikoko oli 39,2 lehmää, joka on lähellä valtakunnallista tasoa. Suurimmat karjat sijaitsevat Kiuruvedellä, Siilinjärvellä ja Sonkajärvellä, joiden keskilehmäluku oli noin 48 lehmää. Tuotosseurantaan kuuluvia luomukarjoja oli Pohjois-Savossa 7, joka on 2 karjaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lehmämäärä oli vähentynyt 177 lehmällä.

Valtakunnallisesti tuotosseuranta karjojen keskituotos oli 9 438 kiloa. Pohjois-Savolaisten karjojen keskituotos oli 9 679 kiloa, nousten edeltävästä vuodesta 229 kiloa. Korkeimmat keskituotokset olivat Rautavaaralla, Keiteleellä ja Vesannolla, joiden keskituotos oli yli 10 000 kg. Pohjois-Savolaisten karjojen valkuaisprosentti oli 3,49 % ja rasvaprosentti oli 4,24 %. Valkuaisprosentti on parantunut edeltävästä vuodesta 0,07 prosenttiyksikköä ja rasvaprosentti 0,10 prosenttiyksikköä. Pitoisuudet ovat valtakunnallisesti samaa luokkaa. Rasvakymmenyksen nousu nostaa maidon tilityshintaa 0,25 snt/l ja valkuaiskymmenyksen nousu nostaa 0,69 snt/l. Jos maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet nousevat peruspitoisuuksista 0,1 %, saa karja, jonka tuotos on 30 000 l/kk noin 280 €/kk paremman maitotilin.

Energiakorjattumaitomäärä (EKM kg/elinpäivä) on tullut uutuutena uudistuneille tuotosseurannan raporteille. EKM kg/elinpäivä lasketaan jakamalla lehmän elinikäistuotos elinpäivillä. Pohjois-Savossa EKM kg/elinpäivä oli 13,5 kg. Valtakunnallisesti EKM kg/elinpäivä oli hieman alhaisempi 13,2 kg. Hiehojen poikimaikää aikaistamalla on mahdollista vaikuttaa tuotokseen elinpäivää kohden. 24 kk iässä poikineilla eläimillä on korkeimmat tuotokset elinpäivää kohden. Hiehojen poikimaikää tarkentamalla saadaan enemmän maitotuloja ja pienemmät kasvatuskustannukset. On huomattu, että EKM kg/elinpäivä on parempi eliniän selittäjä kuin keskituotos, koska se on helpommin hahmotettava mittari vertailua varten. Se on myös kansainvälisesti käytetty kestävyyden mittari. EKM kg/elinpäivään vaikuttavat ruokinta, jalostus, ensikoiden poikimaikä, rotu ja olosuhteet.

Pohjois-Savosta on tullut eniten 100-  ja 150-tonnareita, mikä kertoo pohjois-savolaisten karjanomistajien ammattitaidosta ja periksi antamattomuudesta. Vuoden aikana saatiin 79 uutta 100-tonnaria ja yksi 150-tonnari. Kaksi seuraavaa 150-tonnaria ovat jo saavuttaneet rajapyykkinsä, ja 100-tonnareita tulee koko ajan lisää. Pohjois-Savossa elinikäistuotokset ovatkin valtakunnallista parhaimmistoa. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 20 526 maitokiloa ja karjasta poistettujen elinikäistuotos oli 27536 maitokiloa. Valtakunnallisesti elossa olevien lehmien elinikäistuotokset olivat 19775 maitokiloa ja karjasta poistettujen elinikäistuotokset olivat 26 418 maitokiloa.

Näissä merkeissä on hyvä jatkaa vuotta eteenpäin, kohti kevättä ja uutta kasvukautta.

 

Tiina Hyvärinen, tuotosseurannan asiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo

tiina.hyvarinen@proagria.fi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.