Ravinnerengin pellonpiennarpäiviä

Ravinnerengin havaintomaatilalla Perttu ja Henna Sirviön luona Iisalmessa pidettiin pellonpiennarpäivä 28.9. Päivässä esiteltiin viime kesän tuloksia havaintolohkoilta. Kesän aikana on tehty ajoneuvo vaa`alla satopunnituksia ravinnetaselaskelmia varten. Punnitukset on tehty jokaisesta sadonkorjuusta. Lohkolle on ennen jokaista sadonkorjuuta tehty havaintokäynti. Havainnoissa on vertailtu päisteiden, renkaanjäljen ja pellon välisiä rikkakasvi- ja aukkoisuus pitoisuuksia sekä satotaso eroja. Havaintojen perusteella huomasimme, että päisteissä satotasot ovat heikoimmat. Satotasot päisteistä olivat jopa viidenneksen pienemmät kuin pellolta saadut satotasot. Myös rikkakasveja sekä aukkoisuutta havaittiin eniten päisteissä. Renkaanjäljen ja pellon välillä ei havaittu selviä eroja, mutta satotasot olivat muutamia satoja kiloja heikompia kuin renkaanjäljessä.

Rehun punnitusta Perttu ja Henna Sirviön luona

Samoilta lohkoilta tutkitaan myös rehun kivennäisainepitoisuudet sekä peltomaan varastokalium. Mari Räty LUKElta kertoi pellonpiennarpäivässä, että erityisesti savi-ja hiesumailla esiintyy varastokaliumia, joka en näy viljavuustutkimuksessa. Jos kaliumia on saatavilla nurmi ottaa sitä enemmän kuin tarvitsisi. Rehussa liian korkea kaliumpitoisuus aiheuttaa poikimahalvauksia, laidunhalvauksia ja utaretulehduksia. Hankeen tavoitteena on saada lisätietoa varastokaliumista ja sen vaikutuksesta satomääriin sekä ravinnetaseisiin.

Essi Tahvola ProAgrialta teki havaintolohkolta peltomaan laatutestin eli kuoppatestin. Kuoppatesti tehtiin päisteistä, renkaanjäljestä ja pellolta. Eniten tiivistymiä havaittiin pintamaassa. Erityisesti päisteissä huomattiin, että syvemmällä oli parempi mururakenne, kuin tiivistyneessä pintamaassa. Pintamaassa oleva tiivistymä on helpompi korjata, kuin pohjamaassa oleva. Koneiden akselipaino vaikuttaa siihen kuin syvälle tiivistymä ulottuu. Ravinnerenki hankkeessa tullaan selvittämään, onko peltoliikenteen aiheuttama tiivistymä riski nurmenviljelylle.

Essi Tahvola ProAgrialta näyttää mallia, miten kuoppatesti tulisi tehdä

Toinen Ravinnerengin järjestämää pellonpiennarpäivää vietettiin Nilsiässä Halunan kylätuvalla 4.10. Paikalle saatiin parisen kymmentä kiinnostunutta kuulijaa. Ravinnerenki hankkeessa yhtenä teemana on valumavesien hallinta. Vuokko Mähönen ELY-keskuksesta oli paikalla kertomassa nitraattiasetuksesta, joka astui voimaan vuonna 2015. Asetus herätti paljon keskustelua, varsinkin kaltevien peltolohkojen lannoitus ja vesistöjen varsilla olevien lohkojen lannoitus. Nilsiän alueella on paljon mäkisiä peltoja ja vesistöjä, joiden lannoitukseen nitraattisetuksessa on omat säännöksensä.  Myös lietteen multaus ja pintalevitys herättivät paljon keskustelua puolesta ja vastaan.

Vuokko Mähönen kertoi kuuntelijoille nitraattiasetuksesta

Markus Huttunen SYKKEEltä on mukana ravinnerenki hankkeessa. Yhtenä kohtana valumavesien hallinnassa on ravinnehuuhtouma mallinnuksen tekeminen. Malliin kerätään tietoja peltolohkojen kaltevuudesta, maalajista, viljelykasvista, fosforiluvusta ja pH:sta. Mallista on tarkoitus tehdä laskuri, johon voi syöttää viljelytoimenpiteitä ja sen kautta arvioitaisiin huuhtoumariskejä. Markus Huttunen esitteli aiempaa huuhtoumamallinnusta ja tulevia suunnitelmia. Yleisöltä haluttiinkin mielipiteitä, että mitä he haluaisivat saada selville mallinnuksen avulla. Keskustelussa esille nousivat eurot. Heräsi kiinnostus siihen, että miten paljon ravinnehuuhtouma on rahaksi mitattuna, eri lohkoilla.

Markus Huttunen kertoi ravinnehuuhtoumamallinnuksesta

Päivässä nähtiin myös kaksi työnäytöstä. Esa Immonen levitti lietettä multaamalla kaltevalle lohkolle. Levityksen jälkeen havainnoitiin levitysjälkeä. Kasvuston pintaan ei juurikaan jäänyt lietettä, vaan se imeytyi viiluun hyvin. Toisena työnäytöksenä nähtiin kalkkistabiloidun puhdistamolietteen levitys. Tuomas Vuolle Ekokemiltä oli kertomassa aineesta tarkemmin.  Kalkkistabiloitua lietettä voidaan käyttää maanparannusaineena pelloille. Lietteeseen on sekoitettu kalkkia, jotta sen pH on saatu nostettua yli 12. Eli aineella on myös maata kalkitseva vaikutus. Kuiva-aine pitoisuus on noin 30 %. Tuomas Vuolle kertoi, että tällä hetkellä tuotetta kuljetetaan ilmaiseksi noin 100 km säteellä suoraan pellolle. Tuotteen ostajan on itse järjestettävä levitys. Lohko on mullattava vuorokauden kuluessa levityksestä. Tuotteesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Tuomas Vuolleen Ekokemiltä.

Maanparannusaineen levitystä

Seuraava ravinnerengin pellonpiennartilaisuus tullaan järjestämään keväällä 2017 Sonkajärvellä.

Tiina Hyvärinen, lasvintuotannon ja tuotosseurannan asiantuntija

puh.0401870467, tiina.hyvarinen@proagria.fi

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.