Nurmesta kaasua!

KierRe / Biokaasuhanke

Pohjois-Savossa on käynnistynyt KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa – hanke. Hakijoina ja osatoteuttajina ovat Navitas Kehitys Oy, Kuopion kaupunki, Iisalmen kaupunki ja ProAgria Pohjois-Savo ry.  ProAgria Pohjois-Savo ry. toteuttaa tässä hankkeessa osan, jossa keskitytään liikennebiokaasun markkinointiin ja tuotantoon, joka tapahtuu pääosin maatalouden raaka-aineilla = syötteillä, kuten lanta ja nurmi.

KierRe/Biokaasuhankkeen kohdealueena on koko maakunta ja toteutusikaa on 31.12.2018 saakka.

 

Mikäli biokaasu kiinnostaa niin aiheeseen kannattaa tutustua seuraavien linkkien kautta

 

Seuraavassa on lisätietoa hankkeesta ja sen alkuvaiheen suunniteltuja toimenpiteitä

1.      Koulutusta ja tutustumismatkoja

Ensi vuoden alussa pidämme viljelijöille useita biokaasu – teemapäiviä ja kokoamme samalla yhteen asiasta kiinnostuneita yrittäjiä. Jatkossa järjestetään syventävää koulutusta ja tutustumismatkoja biokaasulaitoksiin sekä kotimaahan että Keski -Eurooppaan.

 

2.      Miksi liikennebiokaasua?

Maatalouden syötteillä (lanta ja vihermassat) tapahtuva biokaasuun tuotannon kannattavuus on Suomessa vielä heikkoa. Tämä johtuu biokaasusta saatavaan alhaisesta hinnasta ja toisaalta laitosten korkeista investointikustannuksista.

Laitosten kannattavuutta voidaan oleellisesti parantaa jalostamalla biokaasu liikennepolttoaineeksi, jolloin siitä saa tällä hetkellä parhaan hinnan.  Ongelmana on liikennepolttoaineeksi jalostetun kaasun saatavuus, joka rajoittuu tällä hetkellä eteläiseen Suomeen ja pääosin maakaasuverkon yhteyteen.

Hankkeessa selvitämme ensisijaisesti 5-tien varren kuntien mahdollista kysyntää liikennekaasulle, jos sitä olisi tarjolla maakunnan sisällä. Tämä lisäisi kuluttajien luottamusta kaasuautoiluun.

Selvitämme myös onko liikenneasemaketjuilla suunnitelmia liikennekaasun jakeluasemien suhteen lähitulevaisuudessa. Nyt on tiedossa, että Mikkeliin on tulossa jakelu-asema vuoden 2017 aikana.

Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) on esittänyt arvioita autokannan kehityksestä vuoteen 2030 http://tem.fi/documents/1410877/2148188/100+prosenttia+uusiutuvaa+tarkastelu.pdf/1e36c5c4-fba7-437a-aee9-5c7776f808f

 

Sekä sähkö- että kaasuautoja tarvitaan tulevaisuudessa. Kaasuautojen etuna verrattuna sähköautoihin on niiden saatavuus ja huomattavasti pidempi toimintasäde.

Lisätietoa löytyy http://ajakaasulla.fi/

 

3.      Biokaasulaitoksen kannattavuus

Tavallisesti biokaasulaitokset saavat merkittävät lisätulot erilliskerätyn biojätteen käsittelystä porttimaksujen avulla. Maatiloilla näitä maksuja ei käytännössä saa,

joten tuotto on saatava itse biokaasun myynnillä tai sitten biokaasu käytetään maatilalla korvaamaan ostettavaa sähköä ja lämpöä. 

 

Ratkaisumalliksi haetaan maatilojen yhteistä biokaasulaitoksia, jossa olisi liikennebiokaasun puhdistusyksikkö. Maatiloja voisi olla mukana yhdessä paikallisessa

hankkeessa noin 10 kpl pääosin kotieläintiloja. Nurmi ja säilörehu tuottavat noin kahdeksan kertaa enemmän biokaasua, kuin vastaava määrä lietelantaa.

Tämän takia mukaan halutaan myös tiloja jotka kasvattavat nurmea. Myös oman maatilan biokaasulaitosta suunnittelevat ovat tervetulleita hankkeeseen mukaan.

http://www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481263/mttraportti113.pdf?sequence=1

https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia111.pdf

 

Hankkeen avulla voidaan tehdä alustavat suunnitelmat (liiketoimintamallit) kolmeen yhteishankeen.  Laitoksen paikka tulisi olemaan keskeisellä paikalla suhteessa maatiloihin.

Lähimmiltä tiloilta kannattaa liete pumpata laitoksella ja muilta tiloilta liete separoitaisiin ja kiinteä osa kuljetettaisiin laitokselle kaasun tuotantoon ja mädätysjäännös takaisin tiloille.

 

4.       Haasteena logistiikkakustannukset

Yhteisen biokaasulaitoksen kannattavuuden haasteena on lannan ja mädätys-jäännöksen (biokaasulaitokselta palautuva aines) kuljetuskustannukset.

Tämän takia maatilan etäisyys biokaasulaitokseen tulisi olla alle 10 km. Lietelanta tulisi separoida (erotetaan kiinteä osa ja nesteosa) tilalla ja kiinteä osa kuljetetaan biokaasulaitokseen.

Tiloille suora hyöty tulee lannan levityskustannuksien pienenemisenä ja toisaalta ravinteiden parempana kierrätyksenä.

Myöhemmin tulevaisuudessa yrittäjät voivat odottaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle biokaasu-laitokselta.

 

5.       Ravinteiden kierrätys ja ympäristönäkökulmat

Ympäristön kannalta on myönteistä, että maatalouden ympäristöhaitat pienenevät.  Tilojen kannalta mädätysjäännös on hygieenistä, tasalaatuista ja ravinnevaikutuksiltaan

nopeavaikutteisempaa kuin lanta. Kun laitoksessa käytetään vain maataloudesta saatavia syötteitä, on mädätysjäännös luomukelpoinen ravinneaine luomutuotantoon.

Maatalouden biokaasulaitokset eivät tuota pelkästään biokaasua, vaan ne tulisi nähdä osana maatilan energia- ja ravinnehuoltoa sekä ympäristövaikutusten hallintaa. 

 

6.       Biokaasulaitosten perustaminen

Maatalouden nykyisestä heikosta kannattavuudesta johtuen maanviljelijöiden mahdollisuudet lähteä investoimaan biokaasun tuotantoon ovat tällä hetkellä heikot. 

On todennäköistä, että kun maatalouden kannattavuus aikanaan paranee, niin hankeen aikana tehdyt selvitykset ja liiketoimintamallit voidaan viedä toteutukseen.

On myös oletettavaa, että lähivuosina kaasuajoneuvojen ja jakeluasemien määrä on nousut.

 

Sen, syntyykö tulevina vuosina Pohjois-Savoon liikennebiokaasun tuotantoa maataloudessa ratkaisevat kuluttajat omilla valinnoillaan.

Kyse on muna – kana ilmiöstä, johon haetaan ratkaisua kummaltakin puolelta. 

 

Kirjoittanut Juhani Paavilainen, Yritysasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.