Ravinnerenkien punnitustuloksia kesältä 2016

Kirjoittanut Tiina Hyvärinen, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo

Ravinnerenki hankkeessa punnittiin ensimmäiset rehukuormat ajoneuvovaa´alla kesällä 2016. Kolmelta havaintotilalta punnittiin kaksi eri säilörehulohkoa. Nurmisatojen punnitseminen sujui avoneuvovaa´alla helposti, mutta hidasti jonkun verran kärryn ajajan menoa. Punnitsimme kuormat jokainen akseli kerrallaan, joten kuljettaja joutui pysähtymään yhteensä neljä kertaa. Vaikka kiire oli kova, malttoivat kuljettavat pysähtyä hetkeksi punnitusta varten.

Kuorman punnitusta Heiskasessa Sonkajärvellä

Ensimmäinen säilörehun korjuu Perttu ja Henna Sirviön tilalla Iisalmessa aloitettiin varsin aikaisin 4. kesäkuuta, toinen sato korjattiin 18-19. heinäkuuta ja kolmas 26-27. elokuuta. Myllymäki lohkolla on ensimmäisen vuoden säilörehunurmi, jota on täydennetty timotei, nurminata, ruokonata ja puna-apila seoksella 3.toukokuuta. Takasuolla on toisen vuoden nurmi, jota on täydennetty samalla seoksella. Molemmille lohkoille on ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen levitetty liete. Molemmilla lohkoilla päästiin noin 8000 kg ka/ha satotasoon. Taulukosta 1. näkyy jokaisen sadon punnitus tulos. Takasuon viimeinen rehuteko venyi pitkälle iltaan ja syksyn pimeys lopetti rehunteon siltä päivältä. Seuraava päivänä loput karhot on paalattu pyöröpaaleihin, joita emme ole punninneet.

Taulukko 1

Seuraavaksi säilörehunkorjuu aloitettiin Nilsiässä Pentikäisen Janin ja Päivin tilalla 6.kesäkuuta. Toinen korjuu oli 23-24. heinäkuuta, joka ei sujunut ilman konerikkoja. Radantaus lohkolla on neljännen vuoden timotei, nurminata ja puna-apila säilörehunurmi ja tienvarsi lohkolla 3 vuoden timotei, nurminata ja puna-apila säilörehunurmi. Liete on levitetty molemmille lohkoille heti toukokuun alusta.  Pentikäisestä korjattiin kaksi satoa. Pururata lohkolta paalattiin kolmatta satoa pyöröpaaleihin, joita emme ole punninneet.  Radantaus lohkoilta saatiin noin 5500 kg ka/ha satotaso, Pururata lohkon satotaso oli korkeampi noin 6500 kg ka/ha. Taulukossa 2 näkyy tarkemmat punnitustulokset.

Taulukko 2

Viimeisenä havaintotiloistamme ensimmäisen rehunkorjuun aloitti Heiskanen Jari ja Anna-Mari Sonkajärveltä.  Päivä Pentikäisen rehunteon jälkeen eli 7. kesäkuuta suunnattiin Sonkajärvelle, toinen korjuu oli 27. heinäkuuta ja toisen lohkon kolmas korjuu 14. syyskuuta. Markkula lohkolla on toisen vuoden timotei, nurminata ja ruokonata säilörehunurmi, Rajapelto lohkolla on neljännen vuoden nurmi, joka päätettiin toisen sadon jälkeen. Markkula lohkolle on levitetty liete heti keväällä, rajapellolle lietettä on levitetty keväällä ja ensimmäisen korjuun jälkeen kesällä. Säilörehun korjuu tapahtui nopeasti Claas ajosilppurilla. Taulukosta 3 näemme tarkemmat satotiedot. Markkula lohkolta saatiin hyvä sato noin 9000 kg ka/ha, rajapelto lohkolla jäätiin 6500 kg ka/ha satoon. 

'

Taulukko 3

Jokaisella tilalla on havaittavissa, että ensimmäinen sato jäi pienemmäksi kuin toinen sato. Yleensä ensimmäisen sadon sotapotentiaali on suurin, mutta alkukesän kuivuus saattoi vaikuttaa ensimmäisen sadon määrään. Suomessa säilörehujen keskisadot ovat noin 6000 kg ka/ha tasolla. Typpi on nurmentuotannossa tärkein ravinne ja matalat satotasot voivat johtua typpi lannoituksen vähäisyydestä. Havaintotiloillamme karjanlantaa täydennettiin pääasiassa typpilannoitteella ja NK-lannoitteella. Jos maan fosforiluokka on tyydyttävässä tai sitä korkeammassa luokassa ja lannoituksessa käytetään karjanlantaa, ei lisä fosfori lannoituksella ole saatu sadon lisää. Seuraavaksi ravinnerengit laskevat ravinnetaseet, joista selviää nurmen ravinteiden hyväksikäyttö sekä nurmen reserviravinteiden hyödyntäminen. Näistä kerromme lisää kevättalven aikana.

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.