Myllymäen ravinnetaseet

Ravinnetase kertoo pellolle lannoitteiden mukana annettujen ja sadon mukana poistuneiden ravinteiden erotuksen. Jos ravinnetase on positiivinen, on lannoituksen mukana annettu enemmän ravinteita, kuin kasvi on pystynyt hyödyntämään. Ravinnetaseen ollessa positiivinen ravinteiden huuhtoutumisen riski kasvaa ja lannoituksen taloudellinen kannattavuus heikkenee. Ravinnetaseen ollessa negatiivinen sadon mukana on poistunut enemmän ravinteita, kuin lannoitteiden mukana on annettu. Jatkuva negatiivinen ravinnetase voi köyhdyttää maata ravinteista. Mitä lähempänä nollaan ravinnetase on, sitä taloudellisempi lannoitus on ollut ja ympäristökuormituksen riski on vähäisempi. Nämä ravinnetaseet on laskettu myllymäki lohkolta, jonka satotasot löytyvät blogitekstistä ravinnerenkien punnitustuloksia kesältä 2016.

Taulukosta 1. voidaan havaita ensimmäiselle sadolle lannoitteiden mukana tulleet ravinteet, sadossa poistuneet ravinteet ja niiden erotuksena ravinnetaseen. Lannoitteena on keväällä annettu suomensalpietaria 290 kg/ha. Typen hyötysuhde on 100 % ja ravinnetase 0. Fosforin ravinnetase on -8 kg ja kaliumin – 84 kg. Keväällä nurmen kasvu on voimakasta ja nurmi hyödynsikin sinne annetut ravinteet tehokkaasti. Kaliumin ja Fosforin osalta negatiivinen tulos tarkoittaa, että nurmi on hyödyntänyt maan ravinnereservejä. Varsinkin kaliumin osalta nurmilla on taipumus luksusottoon. Nurmi ottaa kaliumia enemmän kuin tarvitsisi, kasville tästä ei ole haittaa, mutta säilörehun kaliumpitoisuus voi nousta ruokinnan näkökulmasta liian korkealle.

 

Taulukossa 2. On esitetty toisen sadon ravinnetaseet. Liete (30 kg/ha) on sijoitettu ensimmäisen korjuun jälkeen ja lisäksi on annettu 100 kg/ha seleenisalpietaria. Taulukosta 2. voidaan huomata, ettei nurmi ole pystynyt hyödyntämään kokonaan karjanlannan ravinteita. Typen hyötysuhde on 71 % ja ravinnetase 23 kg. Suurin osa karjanlannan typestä on ammoniumtyppeä (NH4+), mineraalilannoitteissa on enemmän nitraattityppeä (NO3-), joka on helppoliukoista typpeä. Ammoniumtyppi pystyy sitoutumaan maahan ja muuttuu bakteeri toiminnan seurauksena nitraattitypeksi (NO3-).

Karjanlannan fosfori ja kalium ovat kokonaisuudessaan kasvin käytettävissä heti eli vastaavat mineraalilannoitteiden ravinteita. Fosforin hyötysuhde on 52 % ja ravinnetase 7 kg/ha. Kaliumin hyötysuhde on 86 % ja ravinnetase 13 kg. Hienojakoisimmissa maissa (savi, hiesu, hieta) fosfori pystyy sitoutumaan, mutta kivennäis- ja turve maissa fosforin huuhtoutumisen riski kasvaa, myöskin happamassa maassa fosforin hyväksikäyttö heikkenee.

 

Taulukossa 3. On esitetty kolmannen sadon ravinnetaseet. Kolmas sato on lannoitettu seleenisalpietarilla 100 kg/ha. Typen hyötysuhde on 188 % ja ravinnetase -24. Todennäköisesti nurmi on käyttänyt hyödykseen karjanlannan ravinteita, jotka ovat muuttuneet nitraattimuotoon. Jotta karjanlannan ravinteet hyödynnettäisiin täysimääräisesti, on karjanlannan levittämisen jälkeen korjattava vielä kaksi satoa. Fosforin ravinnetase on -7 ja kaliumin ravinnetase -62 kg.

Taulukosta 4. voidaan havaita karjanlannan liukoisen ja kokonaistypen erot ravinnetaseissa. Jos ravinnetaseet lasketaan karjanlannan liukoisentypen osalta jää ravinnetase negatiiviseksi (-1,1 kg), jos taas lasketaan kokonaistypellä, on kokonaissadon typen ravinnetase positiivinen (34,9 kg). Kokonaistyppitaseen ja typpihuuhtouman välistä yhteyttä on tutkittu Luke Maaningan lysimetrikentällä. Karjanlannan typpeä voi myös haihtua ilmaan levityksen yhteydessä. Lannan ammoniumtypen joutuessa kosketuksiin ilman kanssa, se muuttuu ammoniakiksi ja haihtuu. Typen haihtumista lisäävät levityshetken lämmin sää ja ilmavirtaukset. Kokonaisuudessaan nurmi hyödyntää sille annetut ravinteet tehokkaasti. Negatiiviset ravinnetaseet viittaavat myös siihen, että annettujen lannoitteiden lisäksi, nurmi hyödyntää maan ravinnereservejä, erityisesti kaliumia.  Karjanlannan lisäksi erillistä fosfori lannoitusta ei annettu.  Vesien kannalta fosforia pidetäänkin haitallisimpana ravinteena. Liiallinen fosforilannoitus ei kannata, koska jos maan viljavuusfosfori on luokassa välttävä tai korkeampi, ei lisäfosfori lannoituksella ole saatu sadonlisää.

Seuraavassa blogissa kerron ravinnetaseista kahdessa niitossa. Ravinnerengit jatkavat urakointia

Tiina Hyvärinen Kasvintuotannon asiantuntija

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.