Osaatko tulkita kasvuston antamia merkkejä?

IPM-aikana viljelijältä odotetaan monipuolista otetta kasvinviljelyyn. Siihen kuuluu ennakkosuunnittelu, viljelysuunnitelmat, huolellinen toteutus ja kasvuston tarkkailu, toimiminen havaintojen perusteella sekä tulosten kirjaaminen. ProAgria on varautunut viljelijän avuksi kasvustokäynnein, joilla seurataan muokkauksen onnistumista, maan kasvukuntoa, kasvinsuojeluasioita ja sadon muodostumista. Kasvustokäynnillä annetaan kirjallinen toimenpidesuositus jatkoa varten.

Rakenne ratkaisee

Maan rakenne on ensimmäisiä edellytyksiä hyvälle sadolle. Tiivistyneillä lohkoilla ei ole mahdollisuuksia tuottaa määrältään ja laadultaan hyvää satoa. Lannoitusmäärienkään lisääminen ei auta asiaan. Tarvitaan muita keinoja. Näitä mietitään lohkokohtaisesti pellolla. Orastumisen onnistuminen kertoo muokkauksen ja kylvön tasaisuudesta, oikeasta syvyydestä ja ajoituksesta. Näitä havainnoimme eri puolilta lohkoa. Siitä alkaa satopotentiaalin muodostuminen. Tavoitteena on saada oraita pintaan yhtä paljon kuin itäviä siemeniä on kylvetty. Toki hyvä pensominen voi paikata epätasaista orastumista jonkin verran.

Oikeaan aikaan

Kevään etenemistä ja peltojen kuivumista seurataan tiiviisti, jotta oltaisiin oikeaan aikaan kylvöillä. Salaojien laskuaukot kannattaa varmistaa. Monin paikoin niistä on tullut vettä pitkin talvea, joten pellot voivat kuivua nopeastikin. Kylvön jälkeen sattuvat kuurosateet voivat kuorettaa pellon pinnan. Se rikotaan viljoilta kevyellä joustopiikkiäestyksellä 2-3 cm syvyyteen niin pian kuin mahdollista. Lähelle pintaa kylvetyille öljykasveille ym. voi yrittää kamriikkijyräystä.

Rikkariski kuriin

Nyt on hyvä kaivaa esille viime vuoden lohkomuistiinpanot ja kerrata, mitä rikkoja jäi pellolle. Siltä pohjalta valitaan torjunta-aineet kesää varten, jos ei ole jo varattu. Viime hetkellä kaupan varastoista ei enää saa kaikkia tuotteita.

Kasvustokäynneillä ProAgrian asiantuntijat auttavat rikkojen tunnistamisessa ja oikeiden torjuntatoimien löytämisessä. Koko ajan on syytä pitää mielessä resistenssin muodostuminen. Vaihdellaan tehoaineita vähintään parin vuoden välein.

Oikeat lääkkeet

Voimakkaan pensomisen vaiheessa tulevat ravinnepuutteet esille. Näitä ei pidä sekoittaa taudin oireisiin, joita voi olla tuossa vaiheessa. Kasvustokäynnillä tunnistamme ne, jotta löydetään oikeat lääkkeet eri tilanteisiin. Useimmiten taudin oireet ilmenevät myöhemmin ja sopivin torjunta-aika on ohralla lippulehti- ja vehnällä tähkimisvaiheessa. Tautitorjunnassa resistenssin riskiä eliminoidaan yhdistämällä eri tehoaineryhmiin kuuluvia valmisteita. Samalla saadaan laajempi teho.

Torjuntoja yhdistäen

Rehevissä, korkeaa satoa ennakoivissa kasvustoissa on myös lakoriski, joka tulee huomioida. Yleensä silloin tautipainekin on suuri, joten laon- ja tautientorjunta kannattaa yhdistää. Varastoissa olleen peitatun siemenen

käyttölupa toi helpotusta kirppariskin hallintaan öljykasveilla. Kirppojen ja kaalikoin torjuntaan tehoavat pyretroidit, joille taas rapsikuoriainen on moni paikoin kehittänyt resistenssin. Se tulee huomioida torjunta-aineita valittaessa.

Kiinnostuitko?

Kesällä on syytä seurata kaikkien torjuntatoimien tehoa, että mahdolliset resistenssit havaitaan ajoissa ja voidaan jatkossa päästä hyvään tulokseen sekä opitaan välttämään turhia toimenpiteitä. Kasvustokäynneillä tehtävät kirjalliset havainnot liitetään lohkomuistiinpanoihin ja näin toimitaan IPM-periaatteiden mukaan. Kysy lisää kasvustokäynneistä omalta kasvintuotannon asiantuntijaltasi.

Jaa

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.